Promokuva: Noora Khouya
Tamperelainen Garden of Stone jatkaa matkaansa kohti toista pitkäsoittoaan uudella Obsession-singlellä, joka näyttää yhtyeestä samaan aikaan tutun ja hieman arvaamattomamman puolen. Kappale toimii toisena ennakkona 11. joulukuuta 2026 ilmestyvältä For the World of the Obsolete -albumilta, jonka julkaisee kotimainen Inverse Records, ja samalla se vahvistaa kuvaa yhtyeestä, joka ei aio rakentaa musiikkiaan yhden metallilokeron varaan. Garden of Stone kutsuu itseään käytännöllisyyden vuoksi death metal -yhtyeeksi, mutta Obsession tekee nopeasti selväksi, että määritelmä kertoo kokonaisuudesta vain osan.
Uutuudella raskaat riffit saavat rinnalleen groovea, tunteikkaampaa lauluilmaisua, kitarasooloja sekä black metalista ja progressiivisesta metallista poimittuja sävyjä. Musiikki ei kuitenkaan vaikuta kokoelmalta päällekkäisiä vaikutteita, sillä yhtye rakentaa eri elementeistä omanlaisensa kokonaisuuden, jossa tunnelma voi vaihtua ilman pitkää varoitusaikaa. Juuri tällainen liikkuminen näyttää olevan Garden of Stonelle yhä tärkeämpi osa identiteettiä.
Obsession ei jää yhteen metallilokeroon
Obsession lähtee liikkeelle ajatuksesta, joka on ollut Garden of Stonen tekemisessä mukana jo aiemmin: raskaus toimii parhaiten silloin, kun sen ympärillä tapahtuu muutakin. Kitarat voivat vyöryä aggressiivisesti, mutta seuraavassa hetkessä melodisempi elementti ottaa enemmän tilaa, ja kappaleen sisäinen jännite rakentuu näiden ääripäiden välille. Garden of Stone ei myöskään pelkää antaa kappaleelle aikaa kehittyä, mikä sopii yhtyeen progressiivisempiin vaikutteisiin.
Sävellyksestä vastaavat tällä kertaa kaikki yhtyeen viisi jäsentä eli Jere Mäntysalo, Jesse Salo, Kalle Hänninen, Tapio Haverinen ja Ville Penkari, joten Obsession on hyvin konkreettisesti koko bändin työ. Jesse Salo vastaa sanoituksesta, Joona Muistola on miksannut ja masteroinut kappaleen HAW Studiosilla, ja singlen kansitaiteen on tehnyt kitaristi Ville Penkari. Laaja säveltäjäjoukko sopii kappaleeseen, sillä musiikissa kuuluu useita toisistaan poikkeavia näkökulmia ilman, että yhteinen punainen lanka katoaa.
Kitarat nousevat luonnollisesti suureen rooliin, mutta Obsession ei rakennu pelkästään riffien esittelylle. Jesse Salon laulu tuo mukaan tunnepuolta, rytmiryhmä pitää kokonaisuuden liikkeessä, ja välillä kappaleen etenemisessä on tarkoituksellista levottomuutta. Lopputulos sopii yhtyeelle, joka on jo aikaisemmilla julkaisuillaan liikkunut melodisen metallin, death metalin ja raskaamman rockin välisellä alueella.
Toinen albumi tulee nopeasti
Garden of Stone ei ole käyttänyt ensimmäisten julkaisujensa jälkeen kovin paljon aikaa paikallaan pysymiseen. Yhtyeen Tides of Decay -debyytti-EP ilmestyi helmikuussa 2024, ja ensimmäinen täyspitkä albumi The Grave Mistake seurasi jo 10. tammikuuta 2025 Inverse Recordsin kautta. Nyt toinen albumi on määrä julkaista joulukuussa 2026, joten yhtyeelle on muutamassa vuodessa ehtinyt muodostua jo varsin selvä julkaisuhistoria.
The Grave Mistake esitteli Garden of Stonea yhtyeenä, joka pystyi sijoittamaan aggressiivisen metallin ja huomattavasti melodisemmat osuudet saman levyn sisälle. Albumin musiikissa oli death metalin rinnalla melodista rockia, ja kappaleiden tunnelmaa yhdisti dystooppinen maailma, jossa toivottomuus ja pimeys kulkivat tarinan mukana. Garden of Stone ei siis lähtenyt rakentamaan täysin suoraviivaista metallibändiä edes uransa ensimmäiselle pitkäsoitolle.
For the World of the Obsolete näyttää jatkavan samaa ajatusta, mutta kappalenimien perusteella rajat voivat tällä kertaa venyä vielä pidemmälle. Jo se, että samalla albumilla esiintyvät nimet Create, Doctrinate, Incinerate, Red Giraffe, Jää ja Satumaa-tango, jättää melkoisesti tilaa erilaisille tulkinnoille. Albumin sisältöä ei kannata päätellä yksin nimistä, mutta täysin vakavailmeiseen metallikaavaan kokonaisuus ei ainakaan paperilla asetu.
Raskaus tarvitsee vastakohtia
Garden of Stone mainitsee vaikutteikseen metallin lisäksi rockin ja shoegazen, ja juuri shoegazen kaltaisen musiikin läsnäolo tekee yhtyeen lähtökohdasta kiinnostavan. Shoegazessa olennaista ei tavallisesti ole metallimainen iskuvoima vaan kerroksellisuus, äänen massa ja tunnelma, joten sen yhdistäminen blastbeateihin tai death metal -riffeihin voi tuottaa hyvin erilaisia lopputuloksia. Garden of Stone näyttää käyttävän vaikutteita enemmän työkalupakkina kuin sääntökirjana.
Black metal tuo yhtälöön toisenlaista kylmyyttä, progemetalli antaa mahdollisuuden rakenteiden venyttämiseen, ja melodinen death metal tarjoaa luontevan sillan raskauden sekä tarttuvampien melodioiden välille. Obsession on tästä hyvä esimerkki, sillä kappaleen tarkoitus ei tunnu olevan yhden tyylin puhdasoppinen toteuttaminen. Yhtye hakee mieluummin kohtia, joissa erilaiset ilmaisut törmäävät toisiinsa.
Tämä voi myös olla Garden of Stonen vahvuus tulevaisuudessa. Metallissa genreillä on vahvat perinteet, mutta samalla moni kiinnostava yhtye rakentaa omaa ilmettään juuri niiden välisiin rakoihin, joissa säännöt eivät ole täysin selvät. Garden of Stone näyttää viihtyvän tällaisessa välimaastossa varsin hyvin.
Viisikko pitää kokonaisuuden liikkeessä
Garden of Stonen nykyinen kokoonpano muodostuu kitaristeista Jere Mäntysalo ja Ville Penkari, laulaja Jesse Salosta, basisti Kalle Hännisestä sekä rumpali Tapio Haverisesta. Kokoonpano on pysynyt yhtyeen ydintekemisessä mukana sen alkuvaiheista lähtien, ja Obsessionin yhteinen sävellyskrediitti kertoo ainakin tämän kappaleen kohdalla vahvasti kollektiivisesta tekemisestä. Yhtyeen musiikin monet suunnat tuntuvat luontevilta tilanteessa, jossa sävellyksiin tulee ajatuksia useammalta soittajalta.
Tuotannollisesti jatkuvuutta tuo Joona Muistola, joka vastaa myös tulevan albumin miksauksesta ja masteroinnista. For the World of the Obsolete saa siten yhteisen äänellisen kehyksen, vaikka itse kappaleiden tyylit liikkuisivatkin laajalla alueella. Albumin kansikuvan puolestaan tekee Matias Stenman.
Yhtyeen kehityksessä on samalla jotain hyvin perinteistä. Ensin rakennettiin EP, sen jälkeen julkaistiin ensimmäinen pitkäsoitto, ja nyt toisella albumilla voidaan jo venyttää omaa maailmaa huomattavasti rohkeammin. Garden of Stone ei kuitenkaan vaikuta haluavan käyttää kakkosalbumia ensimmäisen levyn turvallisena jatko-osana.
Kappalelistassa riittää yllätyksiä
For the World of the Obsolete sisältää kymmenen kappaletta, ja Obsession sijoittuu kokonaisuuden keskivaiheille kuudenneksi raidaksi. Levyllä nähdään sekä pitkiä englanninkielisiä nimiä että kaksi hyvin suomalaiselta kuulostavaa poikkeusta, sillä mukana ovat Jää ja koko albumin päättävä Satumaa-tango. Kappalejärjestys tekee jo ennen albumin kuulemista selväksi, että Garden of Stone haluaa jättää kuulijalle myös kysymysmerkkejä.
- The first track on the album that acts as a prelude to the subsequent songs
- Silence Falters
- Create, Doctrinate, Incinerate
- Nightcrawler
- Red Giraffe
- Obsession
- Jää
- Road Without A Path
- Butterfly of Wasted Prayers
- Satumaa-tango
Ensimmäisen kappaleen poikkeuksellisen kirjaimellinen nimi herättää jo sellaisenaan huomiota, eikä Red Giraffe tai Satumaa-tango ainakaan vähennä kokonaisuuden erikoisuutta. Garden of Stone näyttää suhtautuvan albumikokonaisuuteen riittävän vakavasti tehdäkseen siitä kunnianhimoisen, mutta samalla yhtyeellä vaikuttaa olevan halua jättää tekemiseen hieman kieroa huumoria tai tarkoituksellista arvaamattomuutta. Se voi olla tervetullut piirre metallissa, jossa synkkien nimien ja vakavien kuvastojen määrästä ei varsinaisesti ole pulaa.
Joulukuussa nähdään koko kuva
Obsession toimii ennen kaikkea muistutuksena siitä, ettei Garden of Stone ole rakentamassa uraansa kaikkein helpoimmin määriteltävän metallin varaan. Kappaleessa on tarpeeksi raskautta death metal -yleisölle, tarpeeksi melodisuutta helpommin lähestyttävää metallia etsivälle kuulijalle, ja samalla sen black- sekä progevaikutteet rikkovat suoraviivaisinta rakennetta. Uusi single kuulostaa siksi enemmän seuraavan vaiheen esittelyltä kuin irralliselta julkaisulta.
Joulukuun For the World of the Obsolete ratkaisee lopulta, kuinka pitkälle nämä ideat kokonaisella albumilla venyvät. Garden of Stone on ehtinyt edetä muutamassa vuodessa ensimmäisestä EP:stä jo toiseen pitkäsoittoon, mutta kiire ei ainakaan Obsessionin perusteella tarkoita sitä, että yhtye olisi päättänyt valita musiikilleen helpomman reitin. Tamperelaisviisikko näyttää ennemmin lisäävän kierroksia ja katsovan samalla, kuinka monta metallin rajaa yhden levyn aikana voidaan ylittää.
Obsession on kuunneltavissa suoratoistopalveluissa, ja For the World of the Obsolete ilmestyy 11. joulukuuta 2026 Inverse Recordsin kautta.
