Älykellojen ja muiden puettavien laitteiden keräämä hyvinvointidata on löytänyt paikkansa suomalaisten arjessa. Samsungin teettämän kyselytutkimuksen mukaan 57 prosenttia suomalaisista hyödyntää ainakin joitakin laitteidensa tallentamia hyvinvointitietoja. Seurannan vaikutus ei jää pelkäksi numeroiden tarkasteluksi, sillä 61 prosenttia vastaajista kokee tietojen motivoivan fyysiseen aktiivisuuteen vähintään jossain määrin.
Tulokset kertovat samalla siitä, että omaa jaksamista, palautumista ja liikuntaa halutaan ymmärtää aikaisempaa tarkemmin. Päivän askelmäärä on yhä näkyvä mittari, mutta sen rinnalle ovat nousseet unen kesto, leposyke, sykevälivaihtelu ja harjoittelusta palautuminen. Hyvinvointitiedot muodostavat vähitellen kokonaisuuden, jota käyttäjä voi seurata ilman erillisiä mittauksia tai harjoituspäiväkirjaa.
Naiset seuraavat aktiivisemmin
Naiset hyödyntävät laitteidensa keräämiä hyvinvointitietoja hieman miehiä useammin. Kyselyyn vastanneista miehistä 42 prosenttia ei käytä mitään laitteen tallentamia hyvinvointitietoja, kun naisilla vastaava osuus on 35 prosenttia. Ero ei ole valtava, mutta se näkyy johdonmukaisesti myös seurannan motivoivassa vaikutuksessa.
Naisista 64 prosenttia kertoo hyvinvointitietojen kannustavan fyysiseen aktiivisuuteen ainakin jonkin verran. Miehistä samalla tavalla vastaa 57 prosenttia, joten ero sukupuolten välillä on seitsemän prosenttiyksikköä. Tiedot viittaavat siihen, että seurannan näkyväksi tekemät pienet muutokset voivat tukea erityisesti naisten liikuntarutiineja.
Hyvinvointidatan hyöty voi syntyä jo siitä, että käyttäjä huomaa tavallisen arkipäivänsä olevan aktiivisempi kuin hän kuvitteli. Toisinaan kellon tai puhelimen näyttämä tieto voi paljastaa myös pitkän istumisen, katkonaisen unen tai tavallista hitaamman palautumisen. Silloin numeroista tulee käytännöllisiä muistutuksia eikä vain sovellukseen kertyvää aineistoa.
Nuoret tarttuvat tietoihin
Ikäryhmien väliset erot ovat kyselyssä selvempiä kuin naisten ja miesten väliset erot. Alle 35-vuotiaista vain 30 prosenttia kertoo, ettei hyödynnä hyvinvointitietoja lainkaan. Vastaava osuus on 35–55-vuotiailla 36 prosenttia ja vähintään 56-vuotiailla 44 prosenttia.
Nuorten aikuisten kiinnostusta voi osaltaan selittää se, että älypuhelimet, sovellukset ja jatkuva digitaalinen seuranta ovat heille tuttu osa arkea. Harjoittelua, ruokailua, unta ja palautumista seurataan usein samalla laitteella, jolla hoidetaan viestit, maksaminen ja työasiat. Hyvinvointisovellukseen siirtyminen ei vaadi uuden toimintatavan opettelua, kun tiedot kulkevat jo valmiiksi mukana.
Alle 35-vuotiaista 69 prosenttia kokee hyvinvointitietojen kannustavan fyysiseen aktiivisuuteen vähintään jossain määrin. Osuus on selvästi koko väestön keskiarvoa suurempi, vaikka seuranta ei välttämättä tarkoita tavoitteellista urheilua. Motivaatio voi näkyä yhtä hyvin ylimääräisenä kävelylenkkinä, portaiden valitsemisena tai päätöksenä lähteä ulos pitkän työpäivän jälkeen.
Numerot muuttavat liikuntaa
Hyvinvointitietojen vahvuus on niiden kyvyssä tehdä hitaasti tapahtuva kehitys näkyväksi. Yksittäinen harjoitus voi tuntua raskaalta, mutta pidemmän ajanjakson tiedot voivat osoittaa kunnon kohentuneen tai palautumisen nopeutuneen. Samalla käyttäjä voi huomata, miten esimerkiksi huonosti nukuttu yö vaikuttaa seuraavan päivän aktiivisuuteen.
Seuranta voi myös madaltaa liikunnan aloittamisen kynnystä, koska tavoitteen ei tarvitse olla suuri. Käyttäjä voi lisätä päivään muutaman sadan askeleen, pitää lyhyen kävelytauon tai yrittää saavuttaa oman viikkotasonsa. Pienet tavoitteet tuntuvat helposti saavutettavilta, ja onnistuminen näkyy välittömästi laitteen näytöllä.
Kaikki hyvinvointidata ei kuitenkaan ole yhtä helposti tulkittavaa. Askelmäärä ja harjoituksen kesto ovat selkeitä, mutta sykevälivaihtelun kaltaiset mittarit tarvitsevat rinnalle pidempää seurantaa ja käyttäjän oman normaalitason tuntemista. Yksittäisen päivän poikkeama ei yleensä kerro kokonaisuudesta, mutta toistuva muutos voi auttaa tarkastelemaan arjen kuormitusta.
Aktiivisuus arvioidaan korkealle
Samsungin kyselyssä 69 prosenttia suomalaisista arvioi fyysisen aktiivisuutensa vähintään keskitasoiseksi. Tulos antaa suomalaisista varsin liikunnallisen kuvan, mutta oma arvio ja suositusten mukainen liikkuminen eivät aina tarkoita samaa asiaa. Päivittäinen kiire ja satunnainen hyötyliikunta voivat tuntua aktiiviselta arjelta, vaikka viikoittaiset suositukset eivät täyttyisi.
Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisemassa liikunnan ja urheilun tasa-arvoa käsittelevässä raportissa tarkastellaan liikkumista myös sukupuolen mukaan. Samsungin toimittamien taustatietojen mukaan naisista 61 prosenttia ja miehistä 55 prosenttia liikkuu viikoittain suositusten mukaisesti. Luvut ovat melko lähellä kyselyssä havaittua kokemusta hyvinvointitietojen motivoivasta vaikutuksesta.
Samsung Suomen maajohtaja Mika Engblom arvioi, että suomalaiset saattavat yliarvioida aktiivisuuttaan suhteessa liikuntasuosituksiin. Hänen mukaansa omien harjoitusten ja hyvinvointitietojen seuranta voi auttaa pitämään kirjaa liikkumisesta ja kannustaa aktiivisempaan arkeen. Mittaaminen tuo mukaan vertailukohdan, jota pelkkä tunne päivän vauhdikkuudesta ei välttämättä tarjoa.
Suositus sisältää muutakin
Aikuisten liikkumisen suosituksen tunnetuin osa on viikoittainen kestävyysliikunnan määrä. UKK-instituutin mukaan 18–64-vuotiaille suositellaan vähintään kaksi tuntia ja 30 minuuttia reipasta liikkumista viikossa tai vaihtoehtoisesti tunti ja 15 minuuttia rasittavaa liikuntaa. Reipasta ja rasittavaa liikuntaa voi myös yhdistellä oman kunnon ja arjen mukaan.
Suositukseen kuuluu lisäksi lihaskunnon ja liikehallinnan harjoittamista vähintään kaksi kertaa viikossa. Kevyttä liikuskelua kannattaa sisällyttää päivään mahdollisimman usein, ja pitkää paikallaanoloa pitäisi tauottaa säännöllisesti. Myös riittävä uni on nostettu osaksi kokonaisuutta, koska palautuminen vaikuttaa sekä toimintakykyyn että haluun liikkua.
Puettava teknologia sopii tähän kokonaisuuteen luontevasti, sillä laite voi seurata sekä liikettä että lepoa. Käyttäjä näkee samasta palvelusta harjoitukset, päivittäisen aktiivisuuden ja unen keskeiset tiedot. Yksittäisen tavoiteluvun sijaan huomio voi siirtyä siihen, miten eri tekijät vaikuttavat toisiinsa viikon aikana.
Kello kulkee mukana
Samsung korostaa laitteidensa välistä yhteyttä ja mahdollisuutta tarkastella tietoja Samsung Health -palvelussa. Heinäkuussa 2026 esitellyt Galaxy Watch9- ja Galaxy Watch Ultra2 -älykellot jatkavat valmistajan panostusta unen, aktiivisuuden, palautumisen ja muiden hyvinvointimittareiden seurantaan. Osa kelloversioista tukee mobiiliyhteyttä, joten kaikkien toimintojen käyttäminen ei jatkuvasti edellytä puhelimen pitämistä mukana.
Galaxy Watch9 on suunnattu ympärivuorokautiseen arkikäyttöön ja henkilökohtaisten hyvinvointitietojen tulkintaan. Samsungin mukaan kello seuraa muun muassa sykettä, sykevaihtelua, hengitystiheyttä, ihon lämpötilaa ja veren happitasoa unen aikana. Galaxy Watch Ultra2 painottaa puolestaan kestävyyttä, pitkää käyttöaikaa ja vaativampien ulkoliikuntalajien seurantaa.
Laitteiden kehitys kertoo siitä, että hyvinvointitietojen keräämisestä on tullut tärkeä osa älykellojen kilpailua. Uudet ominaisuudet eivät keskity ainoastaan harjoituksen tallentamiseen, vaan tavoitteena on tunnistaa käyttäjän pidempiä rutiineja ja tarjota niiden perusteella henkilökohtaisia havaintoja. Käyttäjän kannalta ratkaisevaa on lopulta se, muuttuuko tieto ymmärrettäväksi ja arjessa hyödylliseksi.
Hyöty syntyy arjessa
Hyvinvointitietojen seuraaminen ei automaattisesti lisää liikuntaa, vaikka laite muistuttaisi tavoitteista aktiivisesti. Tieto voi jäädä etäiseksi, jos tavoitteet ovat epärealistisia tai mittareita on liikaa. Toimivimmillaan seuranta tukee käyttäjän omaa rytmiä eikä muuta jokaista päivää suoritukseksi.
Pienet havainnot voivat silti käynnistää yllättävän käytännöllisiä muutoksia. Käyttäjä voi huomata nukkuvansa paremmin liikuntapäivän jälkeen tai palautuvansa nopeammin, kun harjoitusten väliin jää riittävästi lepoa. Säännöllinen seuranta voi tehdä näistä yhteyksistä helpommin tunnistettavia.
Hyvinvointidatan keskeiset havainnot näyttävät kyselyn perusteella tältä:
- 57 prosenttia suomalaisista hyödyntää laitteidensa keräämiä hyvinvointitietoja.
- 61 prosenttia kokee tietojen motivoivan fyysiseen aktiivisuuteen ainakin jonkin verran.
- Alle 35-vuotiaista 69 prosenttia saa seurannasta liikuntamotivaatiota.
- Naisista 64 prosenttia ja miehistä 57 prosenttia kokee tiedot motivoiviksi.
- Yli 56-vuotiaista 44 prosenttia ei hyödynnä hyvinvointitietoja lainkaan.
Seuranta yleistyy vähitellen
Kyselyn tulokset osoittavat, ettei hyvinvointitietojen käyttäminen ole enää vain aktiiviliikkujien harrastus. Tietoja seuraavat erilaiset ihmiset, vaikka kiinnostus korostuu nuorilla aikuisilla ja naisilla. Samalla suuri joukko suomalaisia jättää tiedot kokonaan hyödyntämättä, joten laitteiden keräämän aineiston ja käytännön toiminnan välillä on yhä selvä väli.
Hyvinvointiteknologian seuraava askel saattaa liittyä ennen kaikkea tietojen selkeyteen. Käyttäjä ei välttämättä tarvitse lisää mittareita, vaan ymmärrettävän näkymän siihen, onko arki tasapainossa ja mihin kannattaisi kiinnittää huomiota. Hyödyllinen laite ei vain laske askelia, vaan auttaa hahmottamaan aktiivisuuden, levon ja palautumisen yhteyttä.
Samsungin kyselyn toteutti Norstat, ja tiedot kerättiin 18. toukokuuta–1. kesäkuuta 2026. Tutkimukseen vastasi 1 004 vähintään 18-vuotiasta suomalaista, ja kyselyssä selvitettiin digitaalisen käyttäytymisen lisäksi asenteita hyvinvointitietoihin, elektroniikkatuotteisiin ja tekoälyyn. Tulokset piirtävät kuvan Suomesta, jossa omaa hyvinvointia mitataan jo laajasti, mutta numeroiden muuttaminen pysyviksi tavoiksi on vasta käynnissä.
