Lohjan tenorikilpailuun valittiin vahva 11 laulajan joukko

Kirjoittajan kuva

By Päätoimittaja

Tenorit Lohjalla -tapahtuman tenorikilpailuun on valittu 11 laulajaa, joiden taustat ulottuvat oopperatalojen näyttämöiltä konservatorioihin ja kansainvälisiin laulukilpailuihin. Kilpailupaikat ratkaistiin ennakkokarsinnassa, johon saapui yhteensä 20 hakemusta. Hakijat lähettivät järjestäjälle vapaamuotoisen hakemuksen sekä laulunäytteen, jonka perusteella kilpailijat kutsuttiin Lohjalle.

Varsinainen tenorikilpailu järjestetään sunnuntaina 9. elokuuta 2026 kello 15 Laurentiussalissa. Kilpailupäivä päättää nelipäiväisen Tenorit Lohjalla – The Tenors Are Back -tapahtuman, joka alkaa torstaina 6. elokuuta. Ohjelmaan kuuluu kilpailun lisäksi konsertteja, oopperamusiikkia ja Lohjan torilla järjestettävä leikkimielinen korkeus- ja serenadilaulukilpailu.

Kaksi laulua ratkaisee

Jokainen kilpailija esittää Laurentiussalin lavalla yhden ooppera-aarian ja yhden vapaavalintaisen laulun. Ohjelmavalinta näyttää samalla kaksi erilaista puolta laulajasta, sillä ooppera-aaria mittaa äänen kantavuutta ja teknistä valmiutta, kun taas vapaavalintainen numero antaa tilaa persoonallisemmalle tulkinnalle. Kilpailun rakenne lupaa yleisölle vaihtelevan iltapäivän, jossa suuret oopperatunteet voivat vaihtua nopeasti liediin, suomalaiseen lauluun tai kevyempään klassiseen ohjelmistoon.

Pianisti Anu Kosonen säestää kilpailijoita päivän aikana. Pianistin tehtävä korostuu tällaisessa kilpailussa, koska jokainen laulaja tuo lavalle oman ohjelmistonsa ja oman tapansa käsitellä musiikin rytmiä, hengitystä ja ilmaisuvoimaa. Kososen työskentely antaa kilpailijoille yhtenäisen musiikillisen perustan, vaikka esitettävien teosten tunnelmat ja aikakaudet vaihtelevat.

Kilpailun kiinnostavuus rakentuu myös siitä, että osallistujat ovat uransa eri vaiheissa. Osa laulajista työskentelee jo ammattimaisissa oopperatuotannoissa, osa viimeistelee opintojaan ja osa on löytänyt klassisen laulun pariin muuta kautta. Yhteinen näyttämö asettaa heidät silti saman tehtävän eteen, sillä jokaisella on vain kaksi laulua aikaa vakuuttaa tuomaristo.

Kokemus kohtaa uudet nimet

Heikki Hattunen kuuluu kilpailun menestyneimpiin laulajiin jo ennen Lohjan finaalia. Hän työskentelee laulajana Suomen Kansallisoopperassa ja voitti kansainvälisen Toivo Kuula -laulukilpailun elokuussa 2025. Hattunen menestyi myös Kangasniemen laulukilpailussa vuonna 2016, joten kilpailulavat ja niiden vaatima keskittyminen ovat hänelle tuttuja.

Tuomas Miettola tuo kilpailuun kokemusta sekä Kansallisoopperasta että maakuntaoopperoiden tuotannoista. Hän työskentelee kesällä 2026 solistitehtävissä Savonlinnan Oopperajuhlilla, ja hänen uransa on edennyt viime vuosina nopeasti. Miettola sai vuonna 2024 ensimmäisen Jorma Hynninen -taidepalkinnon, ja vuotta aiemmin hän saavutti toisen palkinnon sekä yleisöpalkinnon kansainvälisessä Havets Röst -laulukilpailussa.

Etelä-Koreasta lähtöisin oleva Halim Shon työskentelee Suomen Kansallisoopperassa. Hän on laulanut Kansallisoopperan kuorossa ja esiintynyt myös solistisissa tehtävissä. Shonin konserttiohjelmistoon kuuluu laajoja teoksia Beethovenin yhdeksännestä sinfoniasta Verdin Requiemiin ja Händelin Messiaaseen.

Matias Raveilan ura on vienyt suomalaisen laulajan Euroopan oopperanäyttämöiltä Aasiaan ja Etelä-Amerikkaan. Hän on valmistunut Sibelius-Akatemian oopperakoulutuksesta ja saanut kokemusta hyvin erilaisista tuotannoista. Raveilan kansainvälinen tausta tuo kilpailuun näyttämövarmuutta ja näkemystä siitä, miten sama musiikki voi avautua eri yleisöille.

Opinnot vievät eteenpäin

Joona-Ville Hietaniemi opiskelee laulua Tampereen konservatoriossa Waltteri Torikan johdolla. Hän on laulanut sekä Ilmajoen Musiikkijuhlien että Savonlinnan Oopperajuhlien kuorossa. Suurten kesätapahtumien kuorotyö antaa laulajalle arvokasta kokemusta näyttämöstä, orkesterista ja pitkien esityskausien vaatimasta kestävyydestä.

Matti Riekki opiskelee samassa konservatoriossa Susanna Tenkanen-Lindemanin johdolla. Hän laulaa Tampereen Oopperan kuorossa ja esiintyy myös konserttien solistina. Riekin kilpailuohjelma näyttää, millä tavalla kuorossa hankittu kokemus muuttuu itsenäiseksi solistiseksi ilmaisuksi.

Hans Kanniainen on puolestaan edennyt klassisen laulun parissa nopeasti. Hän aloitti yksinlauluopinnot vuonna 2024 Aki Alamikkotervon johdolla ja siirtyi seuraavana vuonna basso Jaakko Ryhäsen oppilaaksi. Kanniainen ylsi vuonna 2025 järjestetyn Mauno Pudas -laulukilpailun finaaliin.

Mikko Törmälä on opiskellut laulua noin kymmenen vuoden ajan. Hän on voittanut kilpailuja kevyemmän musiikin puolella ja suunnannut myöhemmin yhä vahvemmin klassisen laulun opintoihin. Hänen opettajinaan ovat toimineet Mari Vuorijärvi ja Markku Haavisto, ja monipuolinen tausta voi nousta vahvuudeksi kilpailun vapaavalintaisessa numerossa.

Tuomaristo tuntee tenorilaulun

Raimo Sirkiä, Mika Pohjonen, Aki Alamikkotervo ja Jyrki Anttila arvioivat kilpailijoiden esitykset. Jokaisella tuomarilla on pitkä kokemus oopperasta, konserttilavoista ja tenorille kirjoitetun ohjelmiston vaatimuksista. Tuomaristo pystyy tarkastelemaan yhtä aikaa äänen teknistä hallintaa, tekstin käsittelyä, musiikillista tyyliä ja esiintyjän kykyä ottaa sali haltuunsa.

Sirkiä tunnetaan erityisesti italialaisesta ja dramaattisesta oopperaohjelmistosta sekä vuosikymmenten mittaisesta kansainvälisestä urastaan. Pohjonen on laulanut lukuisia italialaisen oopperakirjallisuuden sankarirooleja, ja Alamikkotervo on työskennellyt pitkään sekä Kansallisoopperassa että laulunopettajana. Anttila tuntee kilpailumuodon myös osallistujan näkökulmasta, sillä hän voitti Someron valtakunnallisen tenorilaulukilpailun vuonna 1997.

Tuomariston tehtävä ei silti ole yksinkertainen. Kilpailijoiden äänet, uravaiheet ja ohjelmistot voivat erota toisistaan huomattavasti. Voittajan täytyy löytää kahteen esitykseen tasapaino, jossa tekninen varmuus, oma ääni ja hetkessä syntyvä tunnelma tukevat toisiaan.

Kilpailijat lavalla

Kilpailun 11 laulajaa muodostavat monipuolisen kokonaisuuden:

  1. Heikki Hattunen työskentelee Suomen Kansallisoopperassa ja voitti Toivo Kuula -laulukilpailun vuonna 2025.
  2. Tuomas Miettola on esiintynyt Kansallisoopperassa, maakuntaoopperoissa ja Savonlinnan Oopperajuhlilla.
  3. Halim Shon on eteläkorealainen tenori, joka työskentelee Suomen Kansallisoopperassa.
  4. Joona-Ville Hietaniemi opiskelee Tampereen konservatoriossa ja on laulanut suurten oopperajuhlien kuoroissa.
  5. Matti Riekki opiskelee Tampereella ja laulaa Tampereen Oopperan kuorossa.
  6. Matias Raveila on Sibelius-Akatemiasta valmistunut kansainvälisesti esiintynyt oopperalaulaja.
  7. Mikko Törmälä on siirtynyt kevyen musiikin kilpailuista klassisen laulun opintoihin.
  8. Hans Kanniainen opiskelee Jaakko Ryhäsen johdolla ja ylsi Mauno Pudas -kilpailun finaaliin vuonna 2025.
  9. Teemu Mustonen toimii Turun seudulla laulunopettajana ja on esiintynyt useiden tuotantojen solistina.
  10. Antti Tolvanen edustaa kilpailussa dramaattista äänityyppiä ja on laulanut muun muassa Tristanin, Siegfriedin ja Radameksen vaativia rooleja.
  11. Johannes Pessi opiskelee Sibelius-Akatemiassa, kuuluu Mirjam Helin -akatemian laulajiin ja on tehnyt useita solistitehtäviä.

Lohjan tenoriperinne palaa

Tenorit Lohjalla jatkaa paikkakunnan pitkää tenorimusiikin perinnettä. Ensimmäinen tapahtuman taustalla oleva tenorikilpailu järjestettiin Somerolla vuonna 1997, minkä jälkeen Seppo Ruohonen toi Tenoripäivät Lohjalle. Jyrki Anttila toimi Lohjan Tenoripäivien taiteellisena johtajana vuosina 2005–2010, ja tapahtuma järjestettiin edellisen kerran vuonna 2018.

Vuoden 2026 kokonaisuus rakentuu Anttilan 60-vuotisjuhlavuoden ympärille. Ohjelmassa esiintyvät kilpailijoiden lisäksi muun muassa Pentti Hietanen, Johanna Rusanen, Maria Lund, Tomi Metsäketo ja Cynthia Makris. Neljän päivän aikana tenorimusiikki liikkuu Laurentiussalista Lohjan Pyhän Laurin kirkkoon, torille ja Koivulan kartanon italialaiseen iltaan.

Sunnuntain kilpailu nostaa tapahtuman lopuksi valokeilaan uudet ja jo pidemmälle ehtineet laulajat. Laurentiussalissa voi kuulla valmiita ammattilaisia, kansainväliseen uraan tähtääviä opiskelijoita ja laulajia, jotka ovat löytäneet oman klassisen äänensä vaiheittain. Kilpailun lopputulos ratkeaa yhden iltapäivän aikana, mutta onnistunut esitys voi kantaa laulajan mukana huomattavasti pidemmälle.