Seinäjoen Tangomarkkinoiden tangokilpailussa nähtiin lauantaina 12.7.2025 todellinen yllätys, kun yleisön rakastama Kyösti Lindeman putosi tuomariston päätöksellä pois kilpailun supersarjasta. Kilpailun tuomaristossa toimivat Maria Lund, Waltteri Torikka ja Pekka Laine, puheenjohtajana vuoden 2010 tangokuningas Marko Maunuksela. Heidän mukaansa päätös perustui tasapainoon – haluttiin valita jatkoon laulajapareja, jotka eroavat tyyliltään ja jättävät yleisölle valinnanvapauden lopullisen kruunauksen suhteen.
Tilanne koettiin monin paikoin epäreiluksi. Yleisössä ja somessa Lindeman nähtiin oikeana tangon perinteiden edustajana, ja hänen pysyvyytensä tangosarjassa oli tuottanut duona vahvan tulkinnan. Somessa puhuttiin jopa “oikeusmurhasta” tuomariston toimesta. Kritiikki painottui siihen, että tuomarit olisivat asettaneet itsensä yleisön äänen yläpuolelle, vaikka finaalikonseptiin kuuluu yleisöäänestys. Tällaiset tunteet nostivat esiin kysymyksen: kenellä on todellinen valta tangokilpailussa.
Kuka on Kyösti Lindeman
Kyösti Lindeman, 21-vuotias Alajärven kasvatti, oli mukana tangokilpailussa jo vuonna 2023 semifinaalissa, ja nyt eteni jälleen Seinäjoelle finaaliin. Hän on voittanut aiemmin Kiuruveden Iskelmäviikon mestaruuden 18‑vuotiaana, mikä jo 2022 herätti huomiota tangoyhteisössä. Kilpailuun valmistautumiseen kuuluivat päivittäiset laulutunnit ja huolellinen laulutekniikan kehittäminen – Kyösti päätyi mukaan tuttavien ja yleisön kannustamana.
Ääni kuvattaan vahvaksi, syväksi ja klassiseksi, jopa lamauttavan perinteiseksi. Lindemanin ilmaisu ja resurssit lavalla herättivät vahvaa tukea. Hänen takanaan oli lämmin fanikunta, joka halusi nähdä hänet sekä farkuissa että suurella lavalla, ja koki että hienoimmalla tavalla esitetty tango ansaitsee jatkaa.
Tangokilpailun tuomariston ratkaisu puhuttaa
Tuomariston valinta herätti rajua närkästystä tangoyleisössä. Kommentit somessa ja pressissä ovat olleet teräviä: “hävetkää”, “törkeää” ja “oikeusmurha” ovat olleet näkyvissä ilmaisuja. Katsojat kokivat, että parasta laulajaa ei valittu, vaikka kilpailun perusrakenne luottaa yleisön ääneen. Kritiikki kohdistui myös sovituksiin: monien mielestä kilpailusarjaan oli tuotu pop- tai musiikkiteatterielementtejä, jotka loivat ristiriidan tangon perinnettä ja sitä ilmentäneiden laulajien, kuten Kyöstin, kanssa.
Tuomariston vastaus oli, että neljä jatkopaikkaa oli tarkoitus rakentaa monipuolisesti, jotta yleisö voisi valita varsinaiset voittajat kahdesta erityylistä kilpailijasta. Näin pyrittiin yhdistämään yleisön tahto ja kilpailun dramaturgia.
Sisko sonja Lindeman kommentoi myös
Kyöstin sisko, Sonja Lindeman, otti julkisesti kantaa ja tuomitsi tilanteen epäreiluna. Hän korosti veljensä äänen vahvuutta, syvyyttä ja kykyä tulkita klassista tangoa tehdä siitä aidon tulkinnan, joka lavatansseille sopii. Hän kysyi suoraan:
– Mitä tanssilavat kaipaa? Mitä yleisö kaipaa? Eikö yleisö päätä suosikin?”
Sonja kertaa myös yleisön tunneilmaisut sanoin:
– Kyösti, oot koko tanssikansan suosikki, ja meille jo kuningas.” Hän myös totesi, ettei enää seuraa tangokisoja, koska koki tuomareiden toiminnan tehneen kilpailusta merkityksettömän.
Tangolaulajien lauluäänet ja lavapresenssi
Useat kommentaattorit kuvaavat Kyöstin äänen olevan yksi harvoista, jotka tulkitsevat tangoa “kuin kuuluukin”. Hän on liitetty tavalla, joka herättää vertailua Reijo Taipaaleen – nöyryys, perinteisyys ja hillitty ilmaisu luovat hänen lauluunsa henkilökohtaisen ja nostalgisen ulottuvuuden. Moni perinteisen tangon ystävä kokee, että lavalta puuttui aitoa tangohetkeä, ja siinä Kyöstin esitys olisi voinut loistaa.
Toisaalta kilpailussa nähtiin iskelmän ja musiikkiteatterin vivahteita, jotka jakavat yleisön reagoinnin. Tuomariston näkökulmasta nämä lähestymistavat voivat tuoda enemmän yleisöäänestyspohjaa, mutta kritiikin perusteella ne saattoivat vieraannuttaa tangon perinteestä kiinni pitäviä katsojia.
Tuomariston perusteet päätökselle
Tuomariston puheenjohtaja Marko Maunuksela kertoi, että keskustelujen kautta päädyttiin valitsemaan jatkoon tasapainoisesti erilaisia tyylejä.
– Uskon, että voimme rinta rottingilla seistä päätöstemme takana, totesi Maunuksela.
Maria Lund, Waltteri Torikka ja Pekka Laine muotoilivat tavoitteeksi monipuolisuuden: toista jatkoon tangon perinteisemmällä ilmaisulla, toinen modernimmalla ja draamallisella otteella.
Vaikka tämä lähestymistapa haluaa kunnioittaa sekä perinnettä että uutta, se näyttää nyt törmänneen yleisön voimakkaaseen odotukseen siitä, että nimenomaan yleisön suosikki saatetaan jatkoon. Kommentit Ylellä ja Tanssiin.fi:ssa kuvaavat yleisön pettymyksen olleen laaja ja käsinkosketeltava.
Mihin tangokisat ovat menossa
Kilpailun suunta herättää pohdintaa siitä, mikä on tangokulttuurin tulevaisuus. Eikä kyse ole vain laulajista ja sovituksista, vaan siitä perusvoimasta, joka yhdistää yleisön—tanssikansa—toisinaan kilpailun valitsijoihin. Kritiikki kovenee, jos yleisö kokee jäävänsä ideologiansa kanssa tuomariston varjoon.
Kommentoinnit somessa viittaavat siihen, että moderni pop- tai musiikkiteatteripoljento voi olla hieman liikaa perinteistä tangoa kaipaavalle yleisölle. Tämä voi synnyttää vastakkainasettelua, joka haastaa kilpailun jatkuvuuden samassa muodossa.
Tapahtumasta nousee kaksi keskeistä opetusta: 1) arvostus perinteiselle lähestymistavalle ja laulutaidolle on yhä vahva, ja 2) kilpailun nuorekkaan ja monipuolisen muodon markkinat ovat melko erilaiset. Yleisön halu nähdä perinteisiä tulkitsijoita voi haastaa nykyistä kilpailumallia.
Tämä voisi tarkoittaa, että tulevissa kilpailuissa korostetaan entistä selkeämmin avoimuutta: kenellä on viimeinen sana, tuomareilla vai yleisöllä – ja missä vaiheessa valinta tapahtuu. Kyöstin tapaus voi toimia herätyksenä molemmille osapuolille.
