Kuva: Touko Hujanen
Suomalaisen musiikin tekijöitä juhlittiin torstaina 10. syyskuuta Helsingissä, kun Suomen Musiikkikustantajat ry vietti 50-vuotisjuhlaansa Valkoisessa Salissa. Illan suurimpiin nimiin nousi Mr. Lordi, jolle ojennettiin Kunniapalkinto pitkästä ja poikkeuksellisen omaleimaisesta työstä suomalaisen musiikin hyväksi. Toinen illan vahva suomalainen menestystarina oli Linda Lampeniuksen ja Pete Parkkosen Liekinheitin, joka valittiin Vuoden biisiksi.
Palkintogaala kokosi yhteen hyvin erilaisia musiikintekijöitä popista ja hiphopista kansanmusiikkiin sekä taidemusiikkiin. Palkintoja jaettiin teoksille, lauluntekijöille, tuottajille ja säveltäjille, joten ilta ei rakentunut vain muutaman suuren artistin ympärille. Juhlavuoden voittajissa näkyi samalla suomalaisen musiikkikentän vahva sukupolvien kirjo.
Mr. Lordille uran mittainen tunnustus
Mr. Lordin palkitseminen osui vuoteen, jolloin hänen ympärillään riittää muutenkin tapahtumia. Lordin keulahahmo on rakentanut vuosikymmenten aikana kokonaisen visuaalisen ja musiikillisen maailman, jonka tunnistaa nopeasti myös Suomen ulkopuolella. Suomen Musiikkikustantajat nosti palkintoperusteluissa esiin juuri pitkäjänteisen laulunkirjoittamisen, säveltämisen ja tinkimättömän taiteellisen vision.
Lordin tarinan suurin yksittäinen kansainvälinen hetki koettiin vuonna 2006, jolloin Hard Rock Hallelujah voitti Euroviisut Ateenassa. Voitto jäi Suomen ensimmäiseksi ja on edelleen maan ainoa Euroviisuvoitto, joten sen asema kotimaisessa populaarikulttuurissa on säilynyt vahvana. Viihdeposti on käsitellyt Lordin merkitystä laajemmin myös Euroviisut Suomessa -taustajutussaan.
Mr. Lordi ei ole kuitenkaan jäänyt elämään vain yhden viisukevään varaan. Yhtyeen levytys- ja kiertuetoiminta on jatkunut, ja monsterirockin ympärille luotu maailma on kasvanut vuosien aikana omaksi kansainväliseksi ilmiökseen. Lordi nähdään syksyllä myös suomalaisen televisioviihteen keskellä, sillä yhtye kuuluu Vain elämää -kauden erikoisvieraisiin.
Liekinheitin jatkaa vahvaa vuotta
Liekinheittimen valinta Vuoden biisiksi jatkaa kappaleen poikkeuksellista vuotta. Linda Lampeniuksen ja Pete Parkkosen yhteinen kappale nousi jo alkuvuodesta nopeasti UMK-kauden suurimpiin puheenaiheisiin, ja Viihdepostin tammikuisessa UMK-esittelyssä huomio kiinnittyi erityisesti laulun ja viulun vahvaan yhdistelmään. Lopulta kaksikko voitti Uuden Musiikin Kilpailun peräti 570 pisteellä.
Kevät jatkui Wienin Euroviisuissa, joissa Liekinheitin vei Suomen finaalissa kuudenneksi. Tulos oli vahva, vaikka kappale lähti kilpailuun yhtenä ennakkosuosikeista ja suomalaiset ehtivät kevään aikana haaveilla jopa toisesta viisumestaruudesta. Viihdepostin Euroviisujen finaalijutussa Liekinheittimen kuudes sija nousi yhdeksi illan suomalaisista pääpuheenaiheista.
Vuoden biisi -raati kiinnitti huomiota siihen, ettei Liekinheitin asetu aivan yhteen musiikilliseen lokeroon. Kappale yhdistää popia, rockia ja klassisen musiikin elementtejä tavalla, jossa Lampeniuksen viulu ei jää koristeeksi laulun taustalle. Parkkosen laulun, kappaleen dramaattisuuden ja viulun yhteispeli muodostivat kokonaisuuden, joka pystyi rikkomaan myös tavallisia kaupallisen radion formaattirajoja.
Palkinnon vastaanottivat Helsingissä kappaleen tekijöistä Vilma Lähteenmäki, Antti Riihimäki ja Lauri Halavaara. Liekinheittimen tekijäjoukkoon kuuluvat lisäksi Linda Lampenius ja Pete Parkkonen. Kappaleen vuosi näyttää nyt melko harvinaiselta ketjulta: UMK-voitto, Euroviisujen kuudes sija ja lopulta Vuoden biisi -palkinto saman vuoden aikana.
Uusi tekijäpolvi nousi esiin
Vuoden kevyen musiikin tekijäksi valittu Wille Mannila kuuluu nimiin, jotka eivät välttämättä näy ensimmäisenä artistikuvissa mutta joiden työ kuuluu jatkuvasti suomalaisilla soittolistoilla. Mannila on tehnyt musiikkia muun muassa Averagekidluken, Isac Elliotin, Mintun, Costin, Behmin ja AHTIn kanssa. Tarkastelujakson aikana hän oli mukana yli 30 kappaleessa, joiden yhteenlaskettu suoratoistomäärä ylitti tiedotteen mukaan 100 miljoonaa kuuntelua.
Jaakko Kiuru sai puolestaan Vuoden läpimurto -palkinnon. Kiuru oli tarkastelujakson aikana mukana 38 julkaistussa kappaleessa ja on kirjoittanut musiikkia esimerkiksi Arekselle, pehmoainolle, Ibelle, KIKI:lle, Iltalle ja Juha Tapiolle. Hänen työnsä kertoo samalla siitä, kuinka suuri osa tämän hetken suomalaisista hiteistä syntyy laajoissa tekijäverkostoissa.
Nuorten tekijöiden stipendit menivät Olivia Ainalille ja Robert Ruoholalle. Ainali on kirjoittanut kappaleita esimerkiksi Mintulle, Alina Burnettille, Hugolle ja Einille, kun taas Ruohola on noussut esiin taidemusiikin puolella. Palkinnot nostavat esiin tekijöitä jo siinä vaiheessa, jolloin uran suurimmat näytöt saattavat olla vasta edessä.
Haitari ja musiikkivienti palkittiin
Vuoden avoimen kategorian teokseksi valittu Haitarimarinadi toi Antti Paalaselle ja teoksen työryhmälle yhden illan persoonallisimmista palkinnoista. Albumi yhdistelee Paalasen haitarimusiikkia, kurkkulaulua, kansanmusiikin perinteitä ja vahvaa laulunkirjoittamista. Kokonaisuus liikkuu tietoisesti kaukana siitä, miltä perinteisen haitarilevyn voisi ensimmäisenä kuvitella kuulostavan.
Vuoden vientiteko meni Aleksi Kiiskiselle hänen työstään James Marriottin Don’t Tell The Dog -albumilla. Kiiskinen toimi albumin päätuottajana, ja levy nousi kesällä 2025 Britannian virallisen albumilistan kärkeen. Menestys on konkreettinen esimerkki siitä, kuinka suomalainen musiikkiosaaminen voi näkyä kansainvälisesti myös silloin, kun suomalaisen tekijän nimi ei ole levyn kannessa suurimmalla kirjasimella.
Taidemusiikin puolella palkittiin kaksi hyvin erilaista säveltäjää. Markku Klamin Violin Concerto: Requiem sai suurimuotoisten teosten palkinnon, ja Matthew Whittallin The World Tree palkittiin pienimuotoisissa teoksissa. Molemmissa teoksissa raati korosti musiikin kykyä käsitellä tavallista suurempia inhimillisiä ja yhteiskunnallisia aiheita.
Tässä ovat vuoden 2026 voittajat
Juhlagaalan palkinnot muodostivat varsin laajan kuvan siitä, mitä suomalaisen musiikin tekeminen tällä hetkellä tarkoittaa. Samana iltana rinnakkain palkittiin euroviisuhitti, kansanmusiikin rajoja venyttävä albumi, kansainvälinen albumituotanto ja uutta taidemusiikkia.
- Vuoden biisi: Linda Lampenius & Pete Parkkonen – Liekinheitin
- Vuoden kevyen musiikin tekijä: Wille Mannila
- Vuoden avoimen kategorian teos: Antti Paalanen ja työryhmä – Haitarimarinadi
- Vuoden vientiteko: Aleksi Kiiskinen / James Marriott – Don’t Tell The Dog
- Vuoden taidemusiikin säveltäjä, suurimuotoiset teokset: Markku Klami – Violin Concerto: Requiem
- Vuoden taidemusiikin säveltäjä, pienimuotoiset teokset: Matthew Whittall – The World Tree
- Vuoden läpimurto: Jaakko Kiuru
- Nuorten tekijöiden stipendit: Olivia Ainali ja Robert Ruohola
- Kunniapalkinto: Mr. Lordi
Juhlavuosi nosti tekijät esiin
Suomen Musiikkikustantajat ry täyttää vuonna 2026 viisikymmentä vuotta, joten tämän vuoden gaala oli tavallista näkyvämpi merkkipaalu. Yhdistyksen palkintojen tarkoituksena on tuoda esiin paitsi tunnettuja kappaleita myös niiden taustalla työskenteleviä säveltäjiä, sanoittajia ja muita tekijöitä. Tarkastelujaksona käytettiin aikaa 1. kesäkuuta 2025 ja 31. toukokuuta 2026 väliltä.
Yhdistyksen jäsenet valitsivat pääosan ehdokkaista, ja kutsuraadit ratkaisivat useimpien kategorioiden voittajat. Yhdistyksen hallitus päätti Kunniapalkinnosta, Vuoden läpimurrosta ja nuorten tekijöiden stipendeistä, kun taas Music Finland valitsi Vuoden vientiteon. Gaalan musiikista vastasi Antti Lehtisen kokoama ja johtama orkesteri, ja illan juonsi Mikko Silvennoinen.
Ilta päättyi kiinnostavaan asetelmaan, jossa suomalaisen musiikin historia ja aivan tuoreimmat hitit kohtasivat saman katon alla. Mr. Lordin palkinto palautti mieleen vuoden 2006 hetken, joka muutti pysyvästi Suomen asemaa Euroviisuissa, kun taas Liekinheitin osoitti saman kansainvälisen musiikkitarinan jatkuvan kaksikymmentä vuotta myöhemmin. Suomen toinen viisumestaruus jäi Wienissä vielä odottamaan, mutta Vuoden biisi löytyi tällä kertaa juuri kevään euroviisukappaleesta.
Lähteet ja SEO-tiedot
Tietolähteet: ProPromotion Oy:n 10.9.2026 klo 16.14 julkaisema tiedote toimi palkintotulosten, voittajien ja raatien perustelujen päälähteenä. Suomen Musiikkikustantajat ry:n virallinen Palkintogaala 2026 -sivu vahvistaa 50-vuotisjuhlagaalan ajankohdan, paikan sekä ehdokaskattauksen; tarkistushetkellä sivulla näkyi vielä ehdokaslista. Eurovision Song Contestin viralliset sivut vahvistavat Liekinheittimen UMK-voiton sekä Linda Lampeniuksen ja Pete Parkkosen kuudennen sijan Wienin finaalissa. Yle vahvistaa UMK-voiton ja kappaleen 570 pisteen tuloksen.
