Suomalainen true crime saa lokakuussa varsin erilaisen tulokkaan, kun Pimeä Puoli: Riku Rantala & Kale Puonti alkaa Ruudussa 2. lokakuuta. Uusi kotimainen rikossarja käy läpi suomalaisen rikoshistorian poikkeuksellisia tapauksia aina 1970-luvulta vuoteen 2025 saakka. Sarjan suurin erikoisuus löytyy kuvista, sillä rikostapausten kaikki varsinaiset dramatisoinnit on toteutettu generatiivista tekoälyä hyödyntäen.
Ensimmäinen tuotantokausi sisältää kymmenen tapausta, vaikka kokonaisuudessaan sarjaa varten on käsitelty 20 suomalaista rikostapausta. Riku Rantala ja entinen rikosylikonstaapeli Kale Puonti käyvät tapahtumia läpi studiossa, mutta rikoshistorian menneisyyteen palataan tekoälyn rakentamien kohtausten avulla. Avausjakso nostaa heti pöydälle yhden suomalaisen rikoshistorian tunnetuimmista kidnappauksista.
True crime saa uuden ilmeen
True crime -ohjelmien kuvallinen maailma on ollut pitkään melko tuttu. Katsojille näytetään rikospaikkojen arkistokuvia, sanomalehtileikkeitä, rakennuksia, poliisiautoja ja joskus näyttelijöiden avulla tehtyjä dramatisointeja. Pimeä puoli yrittää muuttaa tätä asetelmaa selvästi elokuvallisempaan suuntaan.
Generatiivisen tekoälyn avulla sarjassa rakennetaan rikospaikkoja, kuulusteluhuoneita, takaa-ajoja ja muita tilanteita, joista ei välttämättä ole olemassa lainkaan alkuperäistä kuvamateriaalia. Tuotanto pystyy samalla palaamaan vuosikymmenten taakse ja rakentamaan miljöitä aikakauden autoineen, rakennuksineen ja muine yksityiskohtineen. Tekoäly toimii tässä enemmän virtuaalisena kuvauskalustona kuin itsenäisenä tarinankertojana.
Sarjan tuotantotapa näyttää myös poikkeavan siitä mielikuvasta, jossa tekoäly vain kirjoittaa kehotteen jälkeen valmiin videon. Kahdeksan hengen AI-tiimi on rakentanut kohtauksia ohjaaja Juuso Syrjän suunnittelemien kuvakulmien ja tilanteiden pohjalta. Syrjä tunnetaan muun muassa Ivalon, Sorjosen, Helsinki-syndrooman ja Estonian kaltaisista tuotannoista.
Ihminen pysyy ohjaajan paikalla
Juuso Syrjä on suunnitellut tekoälyllä toteutettavat kohtaukset pitkälti samalla tavalla kuin tavallisen draamatuotannon kohtaukset. AI-artistit ovat sen jälkeen rakentaneet kuvat ja videomateriaalin erilaisilla kuva- ja videomalleilla. Rantalan ja Puontin keskusteluosuudet on puolestaan kuvattu studiossa tavallisilla kameroilla.
Tuotantoyhtiön mukaan tekoälyn tarkoitus ei ole korvata sarjan tekijöitä. Työkalulla rakennetaan ennen kaikkea sellaista visuaalista materiaalia, jonka kuvaaminen perinteisesti olisi hankalaa, kallista tai kokonaan mahdotonta. Pimeä puoli toimii samalla melko kiinnostavana kokeena siitä, millainen rooli generatiivisella videolla voi lähivuosina olla dokumenteissa ja televisiotuotannoissa.
PartyClub kirjoitti sarjasta jo keväällä osana Nelonen Median syksyn 2026 ohjelmiston esittelyä. Silloin sarjasta tiedettiin jo tekoälypainotus ja Rantalan sekä Puontin roolit, mutta nyt myös ensimmäisen kauden rikostapaukset ovat tarkentuneet. Lokakuun aloitus tekee sarjasta samalla yhden Ruudun syksyn näkyvimmistä dokumentaarisista uutuuksista.
Ensimmäinen jakso vie suljetun oven taakse
Avausjakso palaa tapaukseen, jossa Herlinin teollisuussukuun kuulunut nainen kaapattiin omasta kodistaan Helsingissä. Tapaus nousi vuonna 2009 valtakunnalliseksi uutiseksi ja käynnisti poikkeuksellisen poliisioperaation. Uhria pidettiin vangittuna yli kahden viikon ajan ennen hänen löytymistään Varsinais-Suomesta.
Pimeä puoli rakentaa tapahtumista uudenlaisen kuvallisen kokonaisuuden. Jäljet johtavat sarjassa Helsingistä Turkuun ja asuntoon, jonka sisälle oli rakennettu äänieristetty tila. Tekoälydramatisointi antaa tuotannolle mahdollisuuden näyttää ympäristöä ja tapahtumien etenemistä ilman, että oikeita tapahtumia yritetään jäljitellä perinteisellä näyttelijädraamalla.
Tuotannossa on samalla asetettu tekoälyn käytölle selvä raja. Dramatisoinneissa ei näytetä todellisten uhrien tai rikollisten kasvoja. Ratkaisu on erityisen olennainen juuri true crimessa, jossa visuaalinen dramatisointi voi muuten helposti muuttua aidon ihmisen näköiseksi keinotekoiseksi materiaaliksi.
Rantala ja Puonti eri suunnista
Riku Rantala tuo ohjelmaan toimittajan ja televisiokasvon näkökulman. Rantala tunnetaan vuosien varrelta esimerkiksi Madventuresista ja Selviytyjät Suomesta, jonka 10. tuotantokaudesta PartyClub on kirjoittanut Selviytyjät Suomen revanssikautta käsittelevässä jutussa. Pimeässä puolessa sävy muuttuu seikkailuviihteestä huomattavasti vakavammaksi.
Kale Puonti tuo pöydän toiselle puolelle pitkän poliisikokemuksen. Puonti työskenteli vuosikymmeniä Helsingin poliisin huumerikostutkinnassa ja on esiintynyt eläkkeelle jäämisensä jälkeen julkisuudessa rikollisuutta käsittelevänä asiantuntijana sekä kirjailijana. Kaksikon yhdistelmä antaa ohjelmalle mahdollisuuden liikkua rikostapausten tapahtumien, tutkinnan ja laajemman yhteiskunnallisen taustan välillä.
Sarja liittyy samalla melko rikospainotteiseen televisiosyksyyn. PartyClubin aiemmassa Suomen tv-syksyn 2026 ohjelmia kokoavassa katsauksessa näkyy, kuinka suoratoistopalvelut ja tv-kanavat rakentavat syksyn ohjelmistojaan vahvasti tuttujen kasvojen, realityn ja rikosdraaman ympärille. Pimeä puoli lisää joukkoon dokumentaarisen true crime -sarjan, jonka huomio kiinnittynee ainakin aluksi voimakkaasti juuri toteutustapaan.
Rikoshistoria kulkee viiden vuosikymmenen läpi
Ensimmäinen tuotantokausi ei jää yhden tunnetun kaappaustapauksen ympärille. Sarja siirtyy jaksosta toiseen eri vuosikymmenille ja nostaa esiin sekä loppuun käsiteltyjä rikoksia että tapauksen, joka on edelleen ratkaisematta. Mukana on tapahtumia, jotka ovat aikanaan täyttäneet suomalaiset uutislähetykset ja sanomalehdet.
Ensimmäisellä kaudella käsitellään muun muassa:
- vuoden 1978 lentokonekaappausta, jossa Aarno Lamminparras kaappasi matkustajakoneen
- kesän 1988 kuuluisaa Kakolan pakoa ja sitä seurannutta laajaa ajojahtia
- satamaan pysäköityyn punaiseen autoon liittyvää selvittämätöntä kaksoismurhaa
- Porvoossa tapahtunutta kampaaja Seijan murhaa
- helsinkiläisessä hotellissa surmatun liettualaisen Olgan tapausta
- rikollispomo Raimo Anderssonin viimeistä iltaa
- 1990-luvun lama-Suomeen sijoittuvaa poikkeuksellista pankkiryöstöä
- syyskuun 2025 Vuosaaren sataman tapausta, jossa kaksi miestä saapui varastetulla soutuveneellä hakemaan tiettyä konttia.
Aiheiden aikajänne antaa tekoälydramatisoinneille paljon tehtävää. 1970-luvun lentokenttä, 1980-luvun vankilaympäristö ja 1990-luvun pankkiryöstö näyttävät visuaalisesti aivan erilaisilta kuin moderni Vuosaaren satama. Sarjan tekninen idea joutuu siksi kunnolla testiin jo ensimmäisen kauden aikana.
Tekoäly voi muuttaa rikosdokumentteja
Pimeä puoli saattaa olla kiinnostava tapaus myös sellaiselle katsojalle, joka ei tavallisesti seuraa true crimea. Generatiivinen video on kehittynyt lyhyessä ajassa nopeasti, mutta kokonaisen televisiosarjan läpi kulkevana työkaluna sitä nähdään edelleen melko vähän. Warner Bros. International Television Production Finland aikoo hyödyntää sarjaa varten kehitettyä tuotantotapaa myös konseptin mahdollisessa kansainvälisessä versiossa.
Tuotantoyhtiö kuvailee sarjaa tiettävästi maailman ensimmäiseksi true crime -televisioformaatiksi, jossa kaikki dramatisoinnit on tuotettu generatiivisella tekoälyllä ohjaajavetoisesti koko sarjan läpi. Väite on vaikea todistaa täydellisesti maailman kaikkia tuotantoja vastaan, joten sitä kannattaa käsitellä juuri tuotantoyhtiön esittämänä arviona. Suomessa toteutustapa on joka tapauksessa poikkeuksellinen näin laajassa ammattimaisessa tv-tuotannossa.
Katsojan kannalta ratkaisevin kysymys ei lopulta ole käytetty teknologia. Sarjan pitää saada vuosikymmeniä vanhat ja usein raskaat rikostapaukset avautumaan tavalla, joka on samalla kiinnostava ja kunnioittava. Tekoäly voi tehdä kuvista näyttävämpiä, mutta Rantalan, Puontin ja ohjelman tekijöiden tehtäväksi jää edelleen se vaikeampi osa: miten oikeista ihmisistä ja todellisista rikoksista kerrotaan.
Pimeä puoli alkaa lokakuussa
Pimeä Puoli: Riku Rantala & Kale Puonti alkaa Ruudussa perjantaina 2. lokakuuta. Ensimmäinen tuotantokausi sisältää kymmenen rikostapausta, ja sarjan taustalla on kaikkiaan 20 suomalaisen tapauksen kokonaisuus. Ensimmäinen jakso avaa sarjan yhdellä suomalaisen rikoshistorian tunnetuimmista kidnappauksista.
Sarjan kohdalla huomio kohdistuu varmasti tekoälyyn, mutta sen kiinnostavin testi alkaa vasta jaksojen pyöriessä. Katsojat näkevät silloin, tuntuuko AI-kuvitus luontevalta uudelta dokumentaarisen television työkalulta vai jääkö tekniikka liian näkyvästi itse tarinoiden eteen. Pimeä puoli tarjoaa joka tapauksessa yhden konkreettisen esimerkin siitä, mihin suuntaan televisiotuotanto voi generatiivisten kuva- ja videomallien kehittyessä kulkea.
