Petri Kotwica: Comeback
Rajun kulttibändin paluu estradeille muodostaa kehyskertomuksen Petri Kotwican ohjaamaan ja Petri Karran ja Aleksi Bardyn käsikirjoittamaan road-elokuvaan Comeback. Aineksina on kaverimeininkiä, päihderiippuvuutta, isän etsintää ja turvattomuutta. Soppaa hämmennetään kohtalaisella kohelluksella ja maustetaan ohuella rikosjuonella.
No Love Lost on ollut 2000-luvun alun suosikkibändi, joka on ainakin jossakin määrin onnistunut maailmanvalloituksessaan ja esiintynyt suurilla stadioneilla. Bändin keskiössä ovat lapsuudenkaverit Katariina (Paula Vesala), Toni (Mikko Leppilampi) ja Pete (Ville Myllyrinne). Kunnes kaikki on romahtanut huume- ja alkoholiongelmiin.
Vajaa parikymmentä vuotta myöhemmin Toni kiertelee Helsingin baareja rähjääntyneenä pummina. Pete on lopettanut päihteiden käytön ja opiskellut historianopettajaksi. Katariina koettaa pyristellä huumeista eroon, sillä hän haluaa luokseen teini-ikäisen tyttärensä Ellien, joka on otettu pienenä huostaan ja sijoitettu uskonnolliseen perhekotiin. Katariina on säveltänyt uusia biisejä ja aikoo sanoittaa ne yhdessä Ellien kanssa.
Mutta Katariina joutuu sairaalaan. Ellie karkaa perhekodista etsimään tuntematonta isäänsä. Hän arvelee, että No Love Lost -bändin entisillä jäsenillä saattaisi olla tästä vihiä. Ellie törmää sattumalta Toniin, jolle syttyy idea bändin paluukeikasta. Toni löytää Peten, joka suhtautuu paluuseen vastahakoisesti, mutta jokin siinä tuntuu oudosti kiehtovan häntä.
Sitten säntäillään omilla ja varastetuilla autoilla edestakaisin Helsingin ja Turun saariston väliä ilman päätä ja häntää.
Kohelluskomedioilla on vankka sijansa elokuvan lajityyppinä sekä kotimaisessa että kansainvälisessä perinteessä. Mutta Comeback tuntuu hukkuvan jonnekin realismin ja farssin väliseen hetteikköön. Se koettaa roikkua ainakin toisella kädellään vakavana draamana, mutta sortuu tyhjäkäyntiin ja heppoisiin tarinankäänteisiin, jotka ovat kuin 1950-luvun rillumareifilmeistä, ilmeisen tahattomasti. Sen sijaan se voisi ihan suosiolla irtautua todellisuuden kahleista ja vetää reippaasti överiksi, mutta sitä elokuva tekee vain sykäyksittäin.
Näyttelijät yrittävät parhaansa. Mikko Leppilampi remeltää kliseitä myöten uskottavasti elähtäneenä rokkikukkona, ja Ville Myllyrinne kipuilee hurjan menneisyyden ja siivon nykyisyyden välillä. Nuori Anni Iikkanen esittää herkkää ja epävarmaa Ellietä luontevasti. Tarinan valopilkkuja on Mari Perankosken esittämä varttunut bändäri, jonka rooli ampuu yli juuri sen verran kuin pitääkin.
Comebackissa on kieltämättä kelpo aihioita, mutta toteutus jää löysäksi tai keskeneräiseksi. On valitettavan tuttua, että käsikirjoitus on se kotimaisen elokuvan heikoin lenkki.
JP
Elokuvan tunnusbiisin esittää Battle Beastin laulaja, sooloartistinakin tunnettu Noora Louhimo.
Comeback-elokuvan Helsinki-filmille tuottaa Aleksi Bardy. Elokuvan levittää Aurora Studios.
Originaali arvostelu: https://www.ykkoslohja.fi/kulttibandi-eksyksissa/
